1990-luku

1990-luvulle tultaessa kaupungintalo oli tullut teknisesti tiensä päähän eikä vastannut toiminnallisesti enää nykyaikaisen hallintorakennuksen vaatimuksia. Arkkitehtitoimisto Aki Davidssonin vuosina 1998-99 tekemä peruskorjaus rajoittui pääosin Ruusuvuoren suunnitelman ensimmäiseen vaiheeseen eli kaupungintalokorttelin eteläosaan.

Peruskorjauksessa uusittiin julkisivurappaukset ja kipsikoristeet. Väriltään haalistunut talo maalattiin jälleen siniseksi ja sivusiivet vaaleanpunaisiksi. Rakennukseen lisättiin nykyaikaisten standardien mukaiset järjestelmät.

Ison ongelman muodosti nykyään vaaralliseksi luokiteltu, aikansa suosikkimateriaali asbesti, jota kaupungintalostakin löytyi runsaasti. Sisäkattojen asbestipinnoite korvattiin puuvillapohjaisella akustiikkaruiskutteella. Alkuperäiset Ruusuvuoren suunnittelemat aulavalaisimet säilytettiin, samoin kuin käytävien alkuperäinen väritys, ovien sijoittelu ja niihin liittyvät sähköiset laitteet. Suurimmat toiminnalliset muutokset tehtiin aulatiloissa. Vaatesäilytystilat siirrettiin aulan takaosaan ja niitä rajaamaan siirrettiin Eino Ruutsalon valokineettinen seinä. Uudet hissinovet puhkaistiin aulan molemmille puolille ja keskialueelle jätettiin tilaa asiakkaita palvelevalle infotiskille.

Lähde:
Aki Davidsson: Helsingin kaupungintalon peruskorjaus. Teoksessa Kaupungin Leijona-sydän 1998.

2000-luku

Kaupungintalon aula avattiin kaupunkilaisille marraskuussa 2008 osana vanhan empirekeskustan elävöittämistä. Aulasta haluttiin tehdä kaupunkilaisille avoin olohuone. Viereisessä korttelissa toiminut Helsinki-tiedotus ja näyttelytila siirtyivät Jugendsalista kaupungintalon aulaan. Yleisneuvonta nimettiin Virka-infoksi ja näyttelytila Virka-galleriaksi.

Suurimpia muutoksia oli uuden oviaukon puhkaiseminen Sofiankadulle syksyllä 2009. Viereisen portaikon seinälle sijoitettiin Jorma Purasen valokuvateos Where Compasses All Go Mad. Eino Ruutsalon Valoseinä (1971) käännettiin 180 astetta kohti peräseinällä olevaa naulakkotilaa. Näin saatiin näyttelytoimintaa varten iso ja näyttävä alue aulan keskeltä.

Virka-galleriassa järjestettiin erityisesti Helsinkiä eri näkökulmista esitteleviä näyttelyjä. Virka-galleria sopi avaruutensa ja eleettömyytensä vuoksi erityisen hyvin valokuvanäyttelyille, joita nähtiinkin useilta tunnetuilta valokuvaajilta. Aulassa ja juhlasalissa järjestettiin lukuisia konsertteja ja muita tapahtumia. Kävijämäärät kasvoivat vuosi vuodelta matkailijoiden löytäessä kaupungintalon palvelut.

2010-luku

Vuonna 2012 Helsinki juhli 200. vuottaan pääkaupunkina ja samana vuonna juhlittiin myös Helsinkiä maailman muotoilupääkaupunkina. World Design Capital -vuoteen kuului olennaisena osana erilaisten kiinnostavien mutta suljettujen tilojen avaaminen yleisölle. Virka-galleria ”vapautti” aulan upeat yleisövessat ja järjesti niissä taidenäyttelyn FLUSH!, jonne oli valittu kiinnostavinta nykytaidetta tunnetuilta nuorilta taiteilijoilta.

Pohjoismaiden valtionjohtajat juhlivat Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä kaupungintalon juhlasalissa kesäkuussa 2017 juuri virkaansa astuneen pormestarin Jan Vapaavuoren tarjoamalla lounaalla. Viron presidentin Kersti Kaljulaidin vierailu Suomen ja Viron yhteisten 100-vuotisjuhlien kunniaksi tuotettuun Silta-näyttelyyn huipensi juhlavuoden.

Kaupungintalolla ovat vierailleet viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi kaikki Pohjoismaiden valtionjohtajat ja Baltian maiden presidentit. Vieraita on lisäksi ollut monesta Euroopan maasta sekä Aasiasta, Afrikasta ja Australiasta. Viimeisin vieras oli vuonna 2019 Korean tasavallan presidentti Moon Jae-In, jonka kunniaksi järjestettiin perinteiseen tapaan pormestarin isännöimä lounas kaupungintalon kauniissa juhlasalissa.

Vuonna 2009 kaupungintalossa vieraili reilut 50 000 kävijää mutta vuonna 2017 kävijämäärä oli jo paisunut kymmenkertaiseksi ylittäen puoli miljoonaa. Koska kaupungintalo oli rakennettu 1970-luvulla virasto- ja edustuskäyttöön, aulan rakenteet ja materiaalit eivät kestäneet näin suureksi paisunutta kävijämäärää. Ruusuvuoren harkiten 50 vuotta aikaisemmin suunnittelemat herkät hiekkakivilattiat ja messingillä sisustetut designvessat alkoivat sananmukaisesti hajota käsiin.

Aulan toimintakonseptia muutettiin jälleen syksyllä 2018, ja neuvonta- ja näyttelytoiminta loppuivat. Keväällä 2019 aulan keskelle avattiin Tapahtumatori, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Eino Ruutsalon Valoseinän paikalle pystytettiin mediaseinä. Kaupungintalon ravintolaan avattiin pitkään toivottu ovi suoraan aulasta.

1970–1980-luvut