Aarno Ruusuvuori (1925 – 1992)

Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren rooli on keskeinen nykyisen kaupungintalon historiassa. Ruusuvuori uudisti kaupungintalon sisätilat nykyiseen muotoonsa vuosina 1965–1970 ja loi siitä samalla modernin arkkitehtuurin merkkiteoksen. Yhteensä Ruusuvuori toteutti kaksi uudistusta, ensimmäisen vuosina 1965-1970 ja toisen vuosina 1985-1988.
Aarno Ruusuvuori tunnetaan yhtenä 1960-luvun arvostetuimmista arkkitehdeistä Suomessa. Ruusuvuori valmistui arkkitehdiksi vuonna 1951 ja hänen perustamansa toimisto eli 1950–60-lukujen vaihteessa kukoistuskauttaan. Ruusuvuori toimi Teknillisessä korkeakoulussa opetustehtävissä vuosina 1959–66. Useista oppilaista tuli myöhemmin hänen työntekijöitään. Ruusuvuoren toimistoa kutsuttiinkin ”Ruusun akatemiaksi”, sillä sen läpi kulki monia suomalaisen nykyarkkitehtuurin tunnetuimpia edustajia.

 

Ruusuvuoren työt ovat modernin pelkistettyjä. Niiden voi katsoa edustavan myös brutalistista tyyliä. Hän käytti töissään paljon käsittelemätöntä betonia, jonka harkittu sijoittelu tuo esiin luonnonvalon. Ruusuvuoren arkkitehtitoimiston töissä pienetkin yksityiskohdat, kuten ovenkarmit tai pistorasiat, toteutettiin äärimmäistä huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta noudattaen. Modernistiselle ja tasa-arvoiselle arkkitehtuurille tunnusomaiset piirteet näkyvät kaupungintalolla esimerkiksi siinä, että vessojen ja siivouskomerojen suunnittelussa on käytetty samoja materiaaleja ja samaa hienostunutta muotokieltä kuin edustustiloissa.

Ruusuvuoren käsissä kaupungintalosta rakentui rehellinen, suoraviivainen, näyttävä, moderni ja historiansa tunteva. Rakennuksessa yhdistyykin ainutlaatuisella tavalla uusi ja vanha. Empiretyylisen kaupungintalon julkisivun sisään kätkeytyy suomalaisen modernistisen arkkitehtuurin merkkiteos. Kallis ja rankka, vuonna 1970 valmistunut uudistus ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia. Kaupungintalon saneeraus johti laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun rakennussuojelun merkityksestä ja rakennusten historiallisesta arvosta.
Ruusuvuoren merkittäviä töitä ovat Helsingin kaupungintalon saneerauksen ohella esimerkiksi Hyvinkään ja Tapiolan kirkot, Roihuvuoren kansakoulu, Weilin & Göösin kirjapainotalo eli nykyinen WeeGee-talo Tapiolassa ja Kluuvin virastotalon saneeraus.

Urallaan Ruusuvuori toimi myös professorina Teknillisessä korkeakoulussa, Suomen rakennustaiteen museon johtajana ja Arkkitehti-lehden päätoimittajana. Opiskellessaan hän matkusti paljon Pohjoismaissa ja Euroopassa. 1960-luvun alussa, ennen suurimpia projektejaan, hän vieraili myös Yhdysvalloissa ja Intiassa.
Vuonna 1998, Ruusuvuoren jo kuoltua, kaupungintaloa remontoitiin jälleen. Aikansa modernein ”kone-rakennus” oli teknisesti vanhentunut eikä vastannut enää uusia toiminnallisia vaatimuksia. Tällöin Ruusuvuoren 60-luvun arkkitehtuuri oli vuorostaan suojelun ja konservoinnin kohteena.

Lähteet:
Aarno Ruusuvuori: Structure is the Key to Beauty – Järjestys on kauneuden avain. Suomen rakennustaiteen museo 1992
Aulikki Korhonen: Kaupungintalo, Aarno Ruusuvuori ja modernin aika. Teoksessa Kaupungin Leijona-sydän 1998

Anitra Lucander

Taiteilija Anitra Lucander suunnitteli kaupungintalon värimaailman. Selvitä, mistä taiteilija sai vaikutteita rohkeaan suunnitteluunsa.
Lue lisää Anitra Lucanderista
Anitra Lucanderin henkilökuva remontoitavassa kaupungintalossa. Hän seisoo kesken olevassa istuntosalissa.